Huomioita ja opiskeluintoa

Kaikki vaihdossa olleet ovat varmasti huomanneet saman, tyttöjä on aina tuplatriplasti enemmän kuin poikia. Yksi parhaimmista ystävistäni täällä on poika, ja hän on se raukka/onnellinen joka joutuu/saa aina olla tyttöjen seurassa. Sen lisäksi, että poikia on vähemmän, ovat he kaikki poikkeuksetta vapaita, kun taas tytöt aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (tunnen kaksi) ovat varattuja. Hassuja juttuja ja monta vitsiä on aiheesta väännetty. Poikaparat villeinä sinkkuina varattujen tyttöjen ympäröimänä. 

Oikisvaihtareista yksikään ei ole poika. Kaikki tyttöjä. Kaikki viisi.... haha, kyllä vain, meitä on viisi oikisvaihtaria! olen siis hyvin hyvin iloinen kielikurssista ja siellä tapaamistani ihmisistä, koska muuten olisin hyvin yksinäinen. Kuten jossain vaiheessa mainitsin, minun yliopistoni ei ole kovinkaan aktiivinen järjestämään tapahtumia tai retkiä. Erasmus-tapahtumista en edes kuule mitään, sillä niistä ei informoida. Tämä on hieman harmillista sen takia, että nyt en tunne ketään muista Barcelonan yliopistoista, joissa erasmus-vaihtareita on pilvin pimein. Tai ainakin enemmän kuin viisi. Olisi mukava tavata muitakin, kuin oikis- tai kauppisopiskelijoita. Myöskään espanjalaisiin en ole tutustunut, mikä on toki aina harmillista mutta hyvin yleistä vaihdossa ollessa. Mutta, onhan tässä vielä aikaa...

Koulua on nyt mennyt kaksi viikkoa. Minulla on neljä kurssia täällä, ja niiden työmäärä ja vaikeus yllättivät minut. Vaikeus lähinnä kielellisenä vaikeutena. Vaikka luennoilla pystyn vielä seuraamaan ja ymmärtämään, on espanjankielisen lakitekstin lukeminen ja ymmärtäminen hieman toinen juttu. Lisäksi kursseilla täytyy tehdä esitelmiä, kirjoitelmia, ties mitä, mihin en totisesti ole tottunut. Ja tapani mukaan toki kaikki tehdään viime tingassa. Täällä tosin pääsee unohtumaan se, että aikaa menee hyvin paljon enemmän silloin, kun et ymmärrä mitä luet ja siitä pitäisi tehdä 20-30min esitelmä. Sellaista olen yrittänyt tehdä tässä muutaman päivän jo eli hakannut päätäni seinään. Esitelmä on torstaina, mutta en vieläkään ole ymmärtänyt tekstiä, minkä pohjalta esitelmä pitäisi tehdä. Ai mitä?.. Torstaiksi pitäisi myös kirjoittaa parin sivun kirjoitus yhdestä tapauksesta, jota en ole vielä lukenut, enkä varmaan ymmärrä sitäkään. Sain tänään myös toisen tehtävän, 10-15 sivun kirjoitelman espanjalaisen puoluelain yhden pykälän tulkinnasta ja laillisuudesta. juu-u... Eli haastetta löytyy, mutta pidän siitä. 

Kurssini ovat nimeltään Johdatus espanjalaiseen oikeuteen, Kansallisuus-ja ulkomaalaisoikeus (?), EU:n laajentuminen ja Euroopan perustuslaki ja sokerina pohjalla Oikeusfilosofia. Ah, ihana oikeusfilosofia. Kuinka nautinkaan siitä hyvin hämmentävästä tunteesta, kun tänään istuin luennoilla pohdiskellen Platonin kirjoituksia espanjaksi. Tai siis tietenkään minä en mitään pohtinut tai sanonut, herranjestas sentään, mutta kuuntelin ja luin. Kurssi on jotain niin kaukaista siitä, mitä normaalisti opiskelen tai mikä minua kiinnostaa, ja siitä syystä se tuntuu oikein erikoisen hienolta ja kiehtovalta tehdä moinen kurssi täällä vaihdossa vieraalla kielellä. Hieno tunne, hieno kurssi. Ainakin siihen saakka kunnes professori kysyy minulta mielipidettä... 

Kävelen paljon ja usein kirjoittelen ylös kivoja paikkoja, kauppoja, kahviloita tai ravintoloita joita löydän. Mutta yksi kauppa on hienoin löydös tähän asti. Ja se on tässä:

Lankakauppa!

Ja vielä ihan minun kotini vieressä. Luulin, ettei täällä moisia olekaan, ja toki olin Suomesta saakka kuljettanut muutaman kerän ja puikon. Joten jos Bolognassa vielä tarvitaan villasukkia, niin väritoivetta tulemaan ja kipsin kauppaan.

Jeps, ja kello taas tikittää ja huomenna aamupäivällä minun on saatava sekä esitelmäni että parin sivun kommentaari-kirjoitelma tehtyä, sillä kello 14.20 laskeutuu lentokone Barelonan kentälle suoraan Pariisin kautta Helsingistä mukanaan kolme ihanaa neitokaista! Ensimmäiset vieraani! Tervetuloa Nora, Aino ja Kisu, teitä on odotettu!!!