Olen pitkään mietiskellyt asuntoani täällä. Valitsin tämä kämpän aikoinani siksi, että kämppikset olivat kivoja enkä jaksanut enää olla yksin ja metsästää kotia. Täällä oli mukava ja kotoisa tunnelma ja on yhä. Muutenkin koti on oikein kiva, kotoisa, kivalla paikalla, kivat kämppikset, oma henkilökohtainen kylpyhuone, kämppä on täydellisesti varusteltu (mm.huonekalut ja keittiövälineet) ja muutenkin kaikinpuolin juurikin kiva. Mutta ei mahtava, ei paras, ei henkeäsalpaava. Eli ei sellainen kuin olin kuvitellut. Talo ei ole kaunis ja vanha barcelonalainen, vaan enemmänkin 60-luvun funkkistyylinen väritön möhkäle. Alussa ajattelin, että selviäisin siitä. Mutta kuljeskellessani barcelonan kauniita katuja, en taloja katsoessa muuta mietikään, kuin että olisipa kiva asua tuossa tai tuossa talossa.
Päivittäin mietin myös huonettani ja sen pienuutta. Huoneeni on pieni. Hyvin pieni. Tilaa ei ole vierailijoille eikä oikein muullekaan. Opiskellakaan ei juuri huvita, kun pitäisi pimeässä pienessä kopperossa oleskella. Oikein kiva ja kotoisa se on, mutta liian pieni.
Esittelen teille, huoneeni!
Siinä se. Ja alimmissa kuvissa näkyy koko lattiatila. Siihen ehkä mahtuisi yksi patja, puoliksi sängyn alle.. tervetuloa kylään siis! Eli tämän kokoinen lukaali minulla.
Kämppikseni ovat asuneet täällä jo toista vuotta, he ovat serkuksia ja parhaita ystäviä keskenään. Minun huoneeni on kätevästi ulko-oven ja keittiön vieressä, ja tyttöjen huoneet ovat toisella puolella asuntoa, olohuoneen takana. Joten minulla on oma tilani ja heillä omansa. Usein tuntuukin siltä, että tämä on vain heidän kotinsa. No, niinhän se periaatteessa onkin, vaikka hekin ovat vuokralla ja minä alivuokraan heiltä tätä huonetta. Mutta siis tarkoitan, että en tunne tämän olevan minun kotini yhtä lailla kuin heidän. En kutsu ystäviä viikolla kylään, sillä minun huoneessani olisi typerä istua sillä se on niin pieni. Kämppikseni taas oleskelevat aina olohuoneessa, ja jos eivät, niin heidän huoneensa on olohuoneen kohdalla, joten espanjalaisittain "äänieristetty" seinä kantaisi melumme heidän huoneeseensa. He käyvät töissä, joten heidän aikataulunsa on hyvin erilainen. Mutta olohuone on oikein mukava isolla ikkunalla.
olohuone
Oma kylpyhuone on melkoinen plussa, en ole kenelläkään muulla kuullut sitä olevan. Mutta sen arvoa laskee melkoisesti se, ettei suihkussa voi kuitenkaan käydä samanaikaisesti, sillä lämmintä vettä ei silloin tulisi molempiin suihkuihin. Mutta onhan se kivaa omistaa oma kylpyhuone, varsinkin kun se on paljon suurempi kuin pienessä yksiössäni kotona oli.
Kylpyhuoneeni
Niin, ja sokerina pohjalla on huoneeni ikkuna. Tai mikä lie. Sisäikkuna espanjalaisittain. Teille jotka ette ole moista nähneet tai kokeneet, tässä näkymät ikkunastani.
suora näkyma
näkymä vasemmalle
näkymä ylös. siellä jossain se taivas ja aurinko ja raikas ilma ovat...
Sellainen koti minulla. Ja mikä tärkeintä tai pahinta, täällä ei ole parveketta. Olen kevään edetessä ja ilmojen lämmetessä tajunnut, että on sula vääryys asua Barcelonassa jos ei omista parveketta. Suomalaisena haluan nauttia jokaikisestä auringon pilkkeestä, ja voitte kuvitella että tuosta ikkunastani ei totisesti aurinko pilkistele. Olen siis jokseenkin tyytymätön, mutta samalla myös liian laiska etsimään parempaa.
Muutama viikko sitten eräs ystäväni kertoi ottaneensa aurinkoa terassillaan koko päivän. Kaihoisana kuuntelin ja nurisin, ettei minulla ole moista iloa. Sitten hän kertoi minulle, että hänen kämppiksensä kaveri remontoi juuri erästä asuntoa jossa on parveke ja kuulemma järjetön terassi sisäpihalla ja siellä pitäisi olla huone vapaana. Haaveilin jo asuvani siellä, ja Roomasta palattuani pyysinkin ystävältäni tämän numeroa. Seuraavana päivänä kävin katsomassa kämppää ja valitsin itselleni huoneen. Muutto on huhtikuun puolessa välissä.
Kämppää remontoi kaksi arkkitehtiopiskelijaa, jotka siellä myös asuvat. Saksalainen ja britti, ovat n.30-vuotiaita miekkosia. Sitten kämppään muuttaa lisäkseni vielä yksi tyttö, taisi olla hollantilainen, en ole aivan varma. Huoneeni on kaksi kertaa isompi kuin nykyinen, parveke on kaunis ja terassi on suurin koskaan elämässäni näkemäni. Kämppä remontoidaan kokonaisuudessaan ja nämä arkkitehdit tekevät kaiken itse, ja heillä oli melkoisia suunnitelmia. Kämppää esitellessään he kertoivat mitä mihinkin tulee, mm. ruokailuhuone, olohuone, kaksi kylpyhuonetta ja terassille katettu ruokailutila ja barbecue-juhlia varten oma nurkkaus. Asunto on Principal-kerroksessa, eli suomalaisittain toisessa kerroksessa tai ensimmäisessä, mutta ei katutasossa. Terassi on sisäpihan puolella, ja lupaan tarkistaa sen todellisen mitan kun sinne muutan, mutta ainakin 100 neliöinen se on. tai ehkä ei ihan niin iso, mutta iso kuitenkin.
Joten, nyt voin hyvillä mielin toivottaa kaikki tervetulleiksi kylään, sillä voin majoittaa luokseni ja uskon että viihtyisitte terassillani mukavasti. Uskon että tämä kämppä on juuri se, mistä haaveilin tänne tullessani. Eli herään aamulla, juon aamukahvini parvekkeella yöasussani ja sen jälkeen otan aurinkoa terassilla bikineissä kylmä limu kädessäni. Illan tullen grillataan terasilla kämppisten ja ystävien kera ja nautitaan viiniä. Näin sen pitäisi ollakin. Näin se tulee olemaan.
